Täydellinen nainen

Minulla on hammastahnaa varpaissa! Siis miksi minulla on hammastahnaa varpaissa?? Ilmeisesti on väsyttänyt aamulla, kun tulin  töistä kotiin. Nyt sentään olin ymmärtänyt jättää työvaatteet pukukoppiin. Edellisenä aamuna puin omat vaatteeni työtakin päälle. Tiedättekö sen naisrodun joka vaikuttaa aina olevan viimeistä piirtoa myöten täydellinen? Huoleton tyyli, joka näyttää syntyneen vähän vahingossa. Jokainen hiuskarva ojennuksessa, muttei kuitenkaan liian laitettu. Miten kukaan pystyy sellaiseen. Minussa on aina joku kohta vinossa. Vaikka yrittäisin mitä. Joskus kohtaa niitä hetkiä, kun kaupungilla tuntee itsensä supermalliksi. Olo on kaunis ja vaatteet tuntuvat hyvältä päällä. Sitten tulet kotiin ja huomaat edellisen päivän sukkahousujen roikkuvan lahkeestasi. Onneksi ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin nauraa itselleen. Ei voi itkeäkkään, koska siitä ei tulisi loppua.

Tässä joku päivä nauroin sukkalaatikolleni, kun yritin löytää ehjiä mustia yksivärisiä sukkia housujen seuraksi. Ei löytynyt ei. Miljoona paria Hello Kitty sukkia eri väreissä ja toinen mokoma parittomia ilmestyksiä. Kerron salaisuuden. Minulla on todella usein eriparisukat jos tiedän, ettei minun tarvitse riisua kenkiä esim. kaupungille lähtiessä. Jokainen tietää sanonnan, että naisen tulee käyttää aina ehjiä kauniita alusvaatteita jos vaikka joutuu onnettomuuteen. No minulle on käynyt sekin reilu kymmenen vuotta sitten. Jäin auton alle. Ja muistan kyllä murehtineeni reikäisiä pitkiksiä kun farkkuja leikattiin jalasta pois. Niin se oli vielä sitä aikaa, kun oli pitkiksiä ei leggareita. Eikä kukaan juossut pelkissä kalsareissa kaupungilla. Muuttiko tämä kokemus käyttäytymistäni? No ei tietenkään. En ole arkeni täydellinen nainen. Ehkä ennemminkin Bridget Jones mummokalsareissaan. Talvella monesti vedän vaan toppavaatteet haalarin päälle, kun lähden kauppaan. Eli hyvin Pin Up.

Vaikka olen hyvinkin neuroottinen ulkonäköni suhteen joku menee aina pieleen. Kotoa lähdöt ovat monesti niin kaaottisia. Töissä tai muualla sitten huomaan, että toisessa korvassa on korvakoru ja poskipuna jäi laittamatta. Tämän takia minulla on esimerkiksi töissä pukukaapissa matkalaukullinen tavaraa. Voin sitten siellä korjailla habitustani jos ymmärrän katsoa peiliin.Toisaalta töissä piilee aina se riski, että joku oksentaa päälle. Ei sillä ole niin väliä miltä on alunperin näyttänyt. Joku aika sitten vietin lähes koko työpäivän housut väärinpäin jalassa. Iltapäivällä aloin vain ihmettelemään taskujen puuttumista. No siellähän ne olivat takapuolen päällä. Kävinkö vaihtamassa housut oikein päin? No en viitsinyt.

Shampoo mainokset ovat loistavia. Kenenkään oikeasti pitkähiuksisen ihmisen tukka ei koskaan näytä siltä. Ehkä jos ammattilainen on kuusi tuntia vääntänyt tukkaa suoraksi ja seisot tuulikoneen edessä juuri oikeassa kulmassa. Ei muuten. Omat hiukseni ovat luonnontaipuisat, helposti takkuuntuvat ja elävät täysin omaa elämäänsä. Jos reuhkan jättää koko päiväksi auki on lopputulos illalla lähinnä yksi iso rasta. No sitä kelpaa heitellä hartialta toiselle ja hymyillä viettelevästi. Tietysti hieman huulipunaa hampaissa.

Oikean naisen kuontalo laittamattomana kasana. 

Toiset onnistuvat vaan aina näyttämään freeseiltä. Sali on mainio esimerkki tästä. Nämä nuoret ihanat naiset, jotka tulevat spinnistä ja näyttävät täsmälleen samalle kun tunnille mennessään. Ehkä pieni seksikäs rusotus vain poskipäillä. Itse olet hikoillut naamasi irti. Hiukset ovat liimaantuneet otsaan ja kaulaan. Kasvojen väri on lähes tomaattinen ja lasit valuvat hien mukana nenältä alas. Ei saa itseään verrata muihin, mutta joskus on vaan pakko ihmetellä.

Tällä hetkellä käteni ja kynteni ovat kauniin aniliinit. Muistan aina väärässä kohdassa hanskojen puutteen, kun levitän sävyttävää hoitoainetta päähäni. Toisaalta kauhean kaunis sävy kynsinauhoissa.


Milloin olen parhaimmillani? Ehdottomasti pienenä myttynä sohvalla, kun ei tarvitse yrittää mitään.